Vierailijoille
Tarton Paavalin kirkko on Viron ainoa jugendtyylinen kirkkorakennus – Virossa 1900-luvulla rakennetuista kirkoista merkittävin. Se muodostaa sivurakennuksineen yhden huomattavimmista kirkkoarkkitehtuurin kokonaisuuksista.
Kirkon suunnitteli suomalais-amerikkalainen arkkitehti Eliel Saarinen. Saarinen on yksi Suomen 1900-luvun alkupuoliskon tärkeimpiä ja tunnustetuimpia arkkitehteja sekä merkittävien kansallisten rakennusten kuten Suomen kansallis¬museon ja Helsingin rautatieaseman suunnittelija. Tarton Paavalin kirkon Saarinen piirsi vuonna 1913, ja rakennus valmistui vuosina 1917–1919.
Tarton Paavalin kirkko on Eliel Saarisen tuotannossa hyvin poikkeuksellinen teos, koska siinä punoutuvat harvinaisella ja kiinnostavalla tavalla arkkitehdin tuotannossa useasti esiintyvät piirteet. Tarton Paavalin kirkon arkkitehtuurissa on luovuttu historismista ja historiallisen kirkkoarkkitehtuurin jäljittelystä.
Eliel Saarinen on onnistunut Tarton Paavalin kirkossa yhdistämään kansallisromanttisen geometrisesti jäsennellyt sisätilat monumentaaliseen ulkoasuun, joka alkaa muuttua jo klassiseksi. Jugendhenkinen Tarton Paavalin kirkko on Viron ensimmäinen uutta tyylisuuntausta edustava kirkko. Siksi se on Itämeren alueella ainutlaatuinen arkkitehtuuriteos.
Vuonna 2005 Viron evankelis-luterilaisen kirkon (EELK) Tarton Paavalin seurakunta ja Tarton kaupunki perustivat Tarton Paavalin kirkon säätiön. Yhteistyössä seurakunnan ja Tarton kaupungin kanssa säätiö on hoitanut Tarton Paavalin kirkon restaurointityöt vuosina 2006–2015. Paavalin kirkon restaurointia ovat tukeneet Viron valtio ja EU:n rakennerahastot.
Arkkitehtuurikilpailun voittaneiden suomalaisten arkkitehtien Merja Niemisen ja Kari Järvisen restaurointisuunnitelman ja Markku Norsin sisustussuunnitelman pohjalta on täksi päiväksi uudistettu Tarton Paavalin kirkon sivurakennus, 1100-istumapaikkainen kirkkosali, jota käytetään myös konserttisalina, sekä rakennettu valmiiksi krypta ja kolumbaario. Markku Nors on suunnitellut myös Eliel Saarisen kodin Hvitträskin uudistustyöt. Teknisten ja rakenteellisten osien suunnittelutyöt teki suomalainen insinööritoimisto Leo Maaskola Oy. Urut suunnitteli ja rakensi saksalainen urkurakentamo Paschen Kiel Orgelbau. Tarton Paavalin kirkon 56-äänikertaiset urut ovat Etelä-Viron suurimmat ja samalla suurimmat viimeisten 20 vuoden aikana Viroon rakennetut urut.
Seurakunnan synty
Vuonna 2005 Viron evankelis-luterilaisen kirkon (EELK) Tarton Paavalin seurakunta ja Tarton kaupunki perustivat Tarton Paavalin kirkon säätiön.
Yhteistyössä seurakunnan ja Tarton kaupungin kanssa säätiö on hoitanut Tarton Paavalin kirkon restaurointityöt vuosina 2006–2015. Paavalin kirkon restaurointia ovat tukeneet Viron valtio ja EU:n rakennerahastot.
Arnold Habichtin kirje – rohkaisuksi seurakunnan rakennustyöhön
Ich Arnold Habicht, Deutschbalte, cand theol, bin geb. 1878, meine Frau Elisabeth, geb. v. Blossfeldt ist geb.1893, meine Söhne Hans-Detelt , Alfred, Bernd-Jürgen.
Vuonna 1922 jälkeen Herran Kristuksen syntymän, 19. p:nä syyskuuta, tuli tämä muistolehtinen muuratuksi Tarton Paavalin kirkon alttariveistoksen jalustaan.
Paavalin seurakunta perustettiin 5. p:nä syyskuuta 1910 sillä tavoin, että Marian seurakunnasta irrotettiin kaupunginseurakunta. Seurakunnassa oli silloin noin 12 tuhatta henkeä; nyt jäsenmäärä on 22 tuhatta. Venäjän Keisari Nikolai II vahvisti Paavalin seurakunnan perustamisen vuonna 1911. Paavalin seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra on Arnold Habicht, syntynyt Pärnussa 17 p:nä toukokuuta 1878, valmistunut Tarton yliopistosta helmikuussa 1907, Paavalin seurakunnan pappi seurakunnan perustamisesta lähtien. Seurakunnan ensimmäinen lukkari on Emil Paigaline, synt. Laiusella 23. p:nä kesäkuuta 1884, entinen koulunopettaja, valmistunut Tarton Griwingin musiikkikoulusta kesäkuussa 1909. Kappalaisena toimii täällä nykyisin pastori Gunnar Knüpffer, syntynyt Tallinnassa 27. p:nä kesäkuuta 1888. Seurakunnan johtokunta on seuraava: puheenjohtaja Johann Koiwa, pankkivirkailija; varapuheenjohtaja Karl Ed. Sööt, kirjailija. Rahastonhoitaja Eduard Loskit, liikkeenomistaja; apulaisrahastonhoitaja Rein Kuuse, kauppias. Sihteeri Karl Rüster, valtion virkamies. Hautausmaan johtaja: Märt Jänes, liikkeenomistaja. Taloudenhoitaja: Jaan Willem, talonomistaja, ja seurakunnan pastori Arnold Habicht. Yllämainittujen lisäksi kuuluvat seurakuntaneuvostoon myös seurakunnan lukkari Emil Paigaline, Hans Wiera, Ado Kuuse, prof. Aleksander Rammul, Adam Helberg, Jaan Trents, Margus Tohha, Kristjan Meitra, Reinhold Wõso, August Kullam, David Reinhold, Märt Uus, Hans Arbeiter, Martin Reinik, Peeter Mahl, Jaan Laurson, Jaan Rekand, Martin Kukk, Karl Leberecht, Jakob Arens, Daniel Zirnask ynnä muut, yhteensä 40 henkilöä. Paavalin kirkon peruskiven, joka muurattiin 15. p:nä toukokuuta 1915, vihki seurakunnan pappi suuren kansanjoukon läsnäollessa, monen muun kirkkoherran läsnäollessa, maailmansodan toisena vuotena. Kirkko vihittiin v:n 1917 elojuhlan aikaan. Sisältä päin valmistui se lopullisesti v:n 1919 elojuhlaksi, Viron Tasavallan toisena elinvuonna, Viron Vapaussodan aikana. Täten Tarton Paavalin kirkko on sodansurujen lapsi, jonka syntyä ja kasvua on Jumala ihmeellisellä tavalla seurannut ja siunannut. Tämä jalustan päälle sijoitettava alttariveistos, Viron ensimmäinen alttariveistos, on prof. Amandus Adamsonin työtä, valmistettu Carrarassa v:n 1922 helmikuun ja elokuun välisenä aikana. Veistoksen hinnaksi tulee 1 miljoona Viron markkaa. Jalusta on valmistettu arkkitehti Paul Mielbergin piirustusten mukaan. Jalustan valmistivat: muovailija Kroonberg, työnjohtaja Jaan Willem sekä muurarit Andrei Sorge ja Jaan Külm. Arkkitehti Mielbergin piirustusten mukaan tämä sama Kroonberg valmistaa myös nyt kirkon pilarien kapiteeleja. Kirkonpalvelijat: Jakob Willemson ja Peter Mägi. Tämän asiakirjan vakuuttavat oikeaksi allekirjoituksillaan. Allekirjoitukset: Arnold Habicht, Paavalin seurakunnan kirkkoherra ja perustaja, Emil Paigaline, Paavalin seurakunnan lukkari. En halua lopettaa osoittamatta kunniaa Kaikkivaltiaalle Jumalalle, ken on rakasta seurakuntaani suojellut suloisella armollaan. Kun vuonna 1910 Saarenmaalta, jonne Tarton Marian seurakunnassa vietetyn koevuoden jälkeen olin siirtynyt Kihelkonnan seurakunnan papiksi, Marian seurakunnan konventti kutsui minut takaisin Tarttoon ja antoi tehtäväksi: ”perusta Seurakunta ja rakenna sille Kirkko”, tehtävä näytti liian suurelta ja raskaalta vähäväkisen ihmisen voimille. Tulin kuitenkin ja Kaiken Korkein on ihmeellisellä tavalla minua auttanut. Kun pidin 5. p:nä syyskuuta 1910 Marian kirkossa ensimmäisen jumalanpalveluksen erikseen uudelle perustettavalle seurakunnalle, tuli eräs Tähtveren maalaiskunnan isäntä, Juhan Pütsep, ja antoi yhden hopearuplan ”uutta kirkkoa varten”. Sen lahjoituksen päällä oli Jumalan siunaus! Rakkaus on rakentanut Paavalin kirkon. Emme saaneet muuta ulkopuolista apua. Uskoimme, rukoilimme, teimme työtä, keräsimme ropoja ja rakensimme. Ja keskellä maailmansodan pauhua, kun tykit jyskivät Riian edustalla, saimme kirkon valmiiksi ja kävimme sisään. Nyt meillä on hieno kirkko, on seurakunta, on hautausmaa. Ne olivat vaikeita vuosia, mutta ne olivat makoisia vuosia, ne kannatti elää, koska Jumala antoi niille sisällön. Kunnia olkoon Hänelle! Aamen. Arnold Habicht